Olen saanut etuoikeuden seurata lasteni hakeutumista TE-toimiston palvelujen piiriin. Paljon puhutaan nuorisotyöttömyydestä, nuorisotakuusta ja syrjäytymisen ekäisemisestä. Mutta mikä rooli oikeasti nuorten kohdalla on TE-toimistolla?

Tytär ilmoittautui TE-toimiston asiakkaaksi joulukuun alussa jätettyään kesken valmentavan koulutuksen. Pohjakoulutuksena hänellä oli siis lukio ja aikomuksena hakea yliopistoon seuraavan kevään yhteishaussa. Kuitenkin olisi mukavaa, että jostain saisi hieman toimeentuloon avustusta, joten pieni pakko ilmoittautua työnhakijaksi. Hän teki ilmoittautumisen nettipalvelun kautta. Muutaman päivän päästä hän sai kutsun henkilökohtaiseen tapaamiseen TE-toimiston virkailijan kanssa. Tapaaminen oli noin kuukauden kuluttua tammikuulla. 

Tapaamisessa he sitten keskustelivat muun muassa tulevaisuuden suunnitelmista opintojen suhteen, mahdollisesta työn vastaanottamisesta ja auton käyttömahdollisuudesta. Tytär kertoi, ettei hänellä välttämättä ole käytettävissään autoa. Tussa vaiheessa olimme "yhden auton loukussa". Virkailija oli muutenkin ollut hieman ynseän oloinen, eikä ollut kuunnellut mitä tyttäreni oli hänelle sanonut. Kirjasi vain suunnitelmaan omia ajatuksiaan ja sen, että auto on käytettävissä.

Poika kotiutui armeijasta joulukuun puolessavälissä. Hänellä olisi ollut mahdollisuus ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijaksi jo armeijassa. Siellä olisi tarjottu hieman tukea nettipalvelun käyttöön. Mutta häneltä se oli jäänyt tekemättä. Loivin liikkein hän sitten sai itsensä koottua ajatukseen, että kaippa tämäkin homma on hoidettava, jos aikoo saada toimeentuloon jonkinlaista avustusta. Siskonsa avustuksella ilmoitus tuli tehtyä.

Odotin pojan saavan TE-toimiston kirjeen. Aikojen päästä kyselin tyttäreltä, että mikähän pojan tilanne on, kun kirjettä ei ole tullut. Pojalta ei paljon voinut kysellä, kun hän sulkeutui heti kuoreensa. Yllätyksekseni toimistolta oli virkailija soittanut pojalle. Siinä puhelinkeskustelussa olivat käyneet läpi melkolailla samoja asioita, kuin tyttäreni kanssa. Virkailija ei ollut ilahtunut, kun poika oli sanonut, ettei hänellä ole autoa saati kunnollista konetta, jolla osallistua johonkin nettikoulutukseen. Niin, tämäkin on valitettavasti arkipäivää joillekin työttömille.

Itselleni heräsi tunne, että TE-toimisto kohtelee nuoria eriarvoisesti ja palvelun taso ei ole parasta mahdollista. Jos nyt en itsekään ole saanut mitään huippuhyvää palvelua, niin nuorten ensimmäistä kertaa asiakkaiksi ilmoittautuvien kohdalla palvelun pitäisi olla informatiivista ja positiivisesti eteenpäin ohjaavaa. Nyt tympääntyneet virkailijat suorastaan haukkuvat nuoret pystyyn, jos heillä ei ole samoja mahdollisuuksia käytössään kuin hyväpalkkaisten vanhempien lapsilla.

Motivaatio tapetaan heti alkumetreillä, kun ohjeena on, että lue nettisivuilta eri palvelumahdollisuuksista ja kuinka sinun tulee toimia. Taisipa virkailijoilla jäädä kertomatta, että työttömyyskorvausta maksetaan Kelan toimistosta silloin, jos ei ole liitossa. Ja taisipa jäädä mainitsematta myös maksatuksen ehtojen täyttymiskriteeritkin. Fiksua toimintaa, nuori jää kotiin ihmettelemään, että miksi sitä rahaa ei tule. No ei voi tulla, jos ei ole ensinnäkään huomannut laittaa hakemusta Kelaan ja epätietoisuudessa on jäänyt TE-toimistolta vaaditut toimenpiteet tekemättä.

Kyllä jokaisen nuoren, joka ensimmäistä kertaa tulee TE-toimiston asiakkaaksi, tulee saada hyvä palvelu. Ensinnäkin jokaisen on päästävä henkilökohtaiseen tapaamiseen virkailijan kanssa. Kaikki nuoret eivät ole niin tunnollisia ja omatoimisia, että pystyisivät alkuun toimimaan pelkän nettipalvelun ja puhelinsoiton varassa. Nuorta on myös opastettava nettipalvelun käytössä, joka oli kyllänsä hankala jo minullekin, joka olen perehtynyt perheessämme eniten erilaisiin hakupalveluihin. Nuorelle on myös kerrottava, miksi hänen pitää tehdä TE-toimiston määräämät toimenpiteet määräaikaan mennessä. Kaikkien nuorten vanhemmista ei löydy välttämättä tietoa näistä asioista. Netistä löytyy tietoa, mutta hajanaisesti. Pitää ymmärtää myös TE-toimiston merkitys suhteessa Kelaan taikka ammmattiliittoon. Tämäkin saattaa tulla opetuksena kantapään kautta. 

Omien nuorten kohdalla tilanteet näyttävät positiivisilta. Tytär käy vielä hetken töissä määräaikaisen sopimuksen turvin. Sitten edessä on pääsykokeet yliopistoon. Poika tekee työsopimuksen tänään. En vielä tiedä, mutta todennäköisesti näin alkuun määräaikaisen sopimuksen saa. TE-toimiston virkailijoista ei ole ollut kummallekaan hyötyä. Ainoastaan pojan TE-palveluissa täyttämä CV tuotti tulosta. Hänet kutsuttiin haastatteluun ennenkuin paikka oli julkisesti haussa. 

Itse olen ollut kuutisen vuotta TE-toimiston asiakkaana. Mitä palvelua olen saanut? Tavannut virkailijan noin viisi kertaa tänä aikana. Puhelinyhteydessä olen ollut muutamia kertoja. Aluksi ilmoitin puhelimitse työnhaun jatkumisesta, kun ei oltu määrätty henkilökohtaista tapaamista. Viimeisin yhteydenpito oli viime joulukuussa, kun yllättäen virkailija soitti minulle ja kyseli työtilanteestani. Tuonkin puhelinsoiton olisi nettipalvelun tietojen mukaan pitänyt tulla jo aikapäivät sitten. 

Ensimmäisessä tapaamisessa virkailija suorastaan kielsi minua ottamasta vastaan muuta kuin koulutustani vastaavaa työtä. Syytä hän ei kertonut. Kuitenkin, vastoin ohjeita, otin kesäksi vastaan työn siivoajana, kun tuttavani sitä minulle tarjosi. Ajattelin, että työ kuin työ, aina se poikii kuitenkin jotain parempaa. Sen kesän jälkeen olenkin saanut jatkaa joka kesä samassa paikassa, kun työnhakuni ei ole poikinut muuta työpaikkaa. Samoin kävi, kun lupauduin ja pääsin nuoriso-ohjaajaksi. Olen saanut jatkaa samassa työsuhteessa, vaikka siis osa-aikaisena ja määräaikaisin sopimuksin.

CV-nettipalvelu on poikinut tänä kuuden vuoden aikana kaksi yhteydenottoa. Toinen oveltaovelle myyjänä ja toinen puhelinliittymämyyjänä. Molemmat menevät kategoriassani samaan kastiin lehtikauppiaiden kanssa. Voidaan siis todeta, että ainakaan minun kohdallani joko oikeat työnantajat eivät lue noita CV-netin ilmoituksia taikka sitten olen ollut suurimman osan silmissä vain ylikoulutettu. Mutta nyt ylikoulutettuna teen työtä, johon ei edes ole koulutusvaatimusta.

Mieheni ei ole täyttänyt nettipalvelun tietoja. Hän ei ole sinut tietokoneen kanssa. Hänen noin puolentoistavuoden asiakkuutensa TE-toimistossa on poikinut nyt viimeaikoina joitain kirjeitä, joissa määrätään hakemaan työtä ehdotetulta työnanatajalta. Kerran kävi niin, että mieheni ilmoitti päivää liian myöhään virkailijalle, että on hakemuksen laittanut ehdotettuun työpaikkaan. Niskakarvat nousi pystyyn, kun TE-toimisto ystävällisesti lähetti mahdollisesta karenssista kirjeen, vaikka puhelimessa virkailija vakuutti muuta. No, karenssia ei ole onneksi ainakaan vielä määrätty. Kaippa virkailija tarkisti, että työpaikkaa oli oikeasti haettu ja peruutti karenssin.

Ymmärrän hyvin, että ihan vastikkeettomasti ei voida olla hakemassa työttömyystukea Kelasta taikka ammattiliitosta. Mutta onko virkailijoiden tarkoituksenmukaista antaa asiakkaalle negatiiviselta tuntuvaa palvelvelua.